Pohjois-Savossa rakennetaan monikulttuurista työelämää

Bestla Consultingin Johanna Pantsar, Elettra Oy:n Paco Nucci ja Lapp Finlandin Janne Rautula jakavat kokemuksiaan siitä, miten ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointi ja kotouttaminen voivat lisätä tuottavuutta, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä työpaikoilla.

Pohjois-Savossa toimii monia yrityksiä ja asiantuntijoita, jotka edistävät alueen kansainvälisyyttä sekä auttavat osaajia juurtumaan Suomeen. Heidän kokemuksistaan ja hyvistä käytännöistään on hyötyä kaikille, jotka haluavat kehittää kansainvälisiä rekrytointeja ja monikulttuurista työelämää.

Johanna Pantsar puhuu monikulttuurisuuden puolesta

Bestla Consulting Oy:n yrittäjä Johanna Pantsar on pohjoissavolainen HR-johtamisen asiantuntija, valmentaja ja kouluttaja. Hän puhuu monikulttuurisuuden puolesta ja auttaa alueen organisaatioita kansainvälistämään henkilökuntaansa.

Pantsar on rekrytoinut Kuopioon osaajia 46:sta eri maasta ja ollut keskeisessä roolissa rakentamassa yhdestä alueen veturiyrityksestä Kuopion monikulttuurisinta työpaikkaa.

– Konsultoin ja koulutan ihmisiä kansainvälisiin rekrytointeihin liittyen ja autan vakuutus- sekä palkkahallinnon kysymyksissä. Lisäksi autan taklaamaan kulttuurieroista johtuvia väärinkäsityksiä ja kommunikaatiohaasteita, Pantsar kertoo.

Nykyisessä työssään Bestla Consultingilla Pantsar tukee yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoimisessa ja relokaatioissa. Hän myös valmentaa monikulttuurisia työyhteisöjä vahvistamaan yhteistä ymmärrystä ja tarjoaa konkreettisia ratkaisuja johtamisen ja HR:n tueksi.

Kannattaa verkostoitua aktiivisesti ja rohkeasti

Pantsarin mielestä monimuotoisuus tuo organisaatioon tehokkuutta, tuottavuutta ja lisää innovaatioita. Se tuo tullessaan myös paremman työnantajakuvan sekä kasvattaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista.

Hän muistuttaa, että suomalaisena ei voi koskaan tietää millainen kokemus Suomessa työskentely, töiden etsiminen tai ylipäätään eläminen on muualta tulevalle. Ei kannata olettaa mitään, vaan kysyä ja ottaa kansainväliset henkilöt mukaan yrityksen toimintaan ja sen suunnitteluun.

– Minua turhauttaa huomata työryhmiä ja hankkeita, joissa on fokuksena kansainväliset osaajat ja heidän työllistymisensä, mutta töihin ei ole otettu yhtään kohderyhmään kuuluvaa, Pantsar sanoo.

Kansainvälisiä osaajia hän ohjeistaa, ettei kannata luovuttaa, vaikka tuleekin takamatkalta. Kannattaa verkostoitua aktiivisesti ja rohkeasti.

Monimuotoisuus on mahdollisuus

Ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytointiin pitää Pantsarin mielestä suhtautua eri tavalla kuin suomalaisten rekrytointiin, jotka ovat kasvaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Perehdytyksessä ja haastattelussa pitää osata tulla pois omasta kuplasta ja ymmärtää asioita, joita muualta tulevat eivät voi tietää ja osata vielä sanoittaakin ne.

– Kiinnitä huomiota omiin ennakkoluuloihisi ja yritä nähdä niiden taakse. Suomalainen näkee suomalaisen aina yksilönä, mutta ulkomaalaisen stereotypioiden kautta. Mieti mitä mahdollisuuksia sellainen henkilö voi tuoda, joka näkee asiat aivan erilaisten linssien läpi, Pantsar ohjeistaa.

Monimuotoisuus on mahdollisuus, vaikka monet organisaatiot näkevät sen riskinä. Yritykset voivat aloittaa pienestä. Yhteistyö oppilaitosten kanssa voi avata ovia tulevaisuuden osaajiin matalalla kynnyksellä, esimerkiksi ottamalla kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun tai lopputyön tekijäksi.

Ravintoloitsija Paco Nucci suosii monimuotoista työyhteisöä

Italiasta Suomeen aikoinaan muuttanut, useita ravintoloita Kuopiossa pyörittävä Paco Nucci osaa omasta kokemuksestaan asettua niiden henkilöiden asemaan, jotka tulevat Suomeen ulkomailta ja pyrkivät rakentamaan työuransa tänne. Hän on ollut avoin ja antanut monelle mahdollisuuden. Nuccin yrityksen Elettra Oy:n ravintoloissa suositaan monimuotoista työyhteisöä, parhaimmillaan työntekijöitä on ollut 18 eri maasta.

– Olen ollut suurimpaan osaan kansainvälisistä osaajistamme erittäin tyytyväinen. Tälläkin hetkellä meillä on esimerkiksi Filippiineiltä työntekijöitä. Filippiiniläiset ovat rauhallisia ja varmoja tekijöitä. He ovat myös erittäin luotettavia ja lojaaleja.

Nucci arvelee, että hänen ravintolansa ovat Kuopion etnisimpiä, koska työntekijöistä yli 75 prosenttia on maahanmuuttajia. Se tuo toki myös haasteita saattaa porukka yhteen, kun työntekijät tulevat eri kulttuureista ja eri taustoilla. Nucci kuitenkin kokee, että monimuotoisesta työyhteisöstä on hyötyä – ihmiset haluavat laittaa itsensä täysillä likoon, kun heille on annettu mahdollisuus tehdä töitä.

– Moni suomalainen, pitkään ravintola-alalla toiminut on ehtinyt kyllästyä työhön eikä pysty antamaan samaa panosta, Nucci arvioi.

Kielen osaamalla ymmärtää syvällisemmin kulttuuria

Kovista oloista tulleet maahanmuuttajat eivät Nuccin mukaan helposti hätkähdä erilaisia tilanteita. He pysyvät rentoina, vaikka ovesta tulisi 300 asiakasta sisään yhtäkkiä. Kansainvälinen ympäristö puolestaan motivoi suomalaisia työntekijöitä. He kokevat Nuccin ravintoloissa olevansa kuin ulkomailla töissä, kun työkieli on englanti.

– Vaikka englannin käyttäminen on meidän tapauksessamme rikkaus, pitäisi maahanmuuttajien kuitenkin panostaa enemmän kielitaitoon. Meillä on esimerkiksi yksi henkilö töissä, joka on koulutukseltaan lääkäri. Hän ei varmasti työskentelisi ravintolassa, jos hän hallitsisi suomen kielen, Nucci toteaa.

34 vuotta Suomessa asunut Nucci on itse elävä esimerkki siitä, miten pitkälle työelämässä voi vieraassa maassa päästä, kun hallitsee kielen. Kielen osaamalla ymmärtää paljon syvällisemmin kulttuuria ja voi viedä asioita eteenpäin ihmisten kanssa.

– Jos kieltä ei osaa, voi Suomi jäädä vain välietapiksi ihmisten elämässä. Silloin näiden ihmisten kouluttaminen ja tukeminen käy Suomen valtiolle hyvin kalliiksi. Toivottavaa olisi, että maahanmuuttajat jäisivät tänne.

Lapp Finland edistää yhdenvertaisuutta

Lapp Finland on saanut Suomen Punaiselta Ristiltä Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen, joka jaetaan yrityksille, yhteisöille ja ihmisille, jotka ovat toiminnallaan edistäneet yhdenvertaisuutta. Kaapeli- ja johdinsarjoja kone- ja laitevalmistajien tarpeisiin valmistava Lapp Finland on palkannut maahanmuuttajia jo vuosien ajan, pisimmät ulkomaalaistaustaisten työurat ovat yli 20 vuotta.

– Meillä puhutaan tälläkin hetkellä työyhteisön arjessa kymmentä kieltä, kolmasosa henkilöstöstä on maahanmuuttajia, Lapp Finlandin Operations Manager Janne Rautula kertoo.

Lapp Finland on kehittänyt perehdytystään systemaattisesti niin, että perehdytyksessä huomioidaan paitsi erilaiset oppijat myös työntekijöiden kulttuuritaustat. Työyhteisöä on rakennettu myös vastuullisuusnäkökulmasta. Lapp Finlandilla halutaan, että maahanmuuttajat asettuisivat Ylä-Savoon asumaan, joten heidän koko perheen kotoutumista tuetaan esimerkiksi auttamalla asioimisessa eri virastoissa.

– Koemme, että eri taustoista tulevat ihmiset tuovat uusia näkökulmia ja uudenlaista osaamista, Rautula toteaa.

Rekrytoinneissa kannattaa olla pitkäjänteinen

Lapp Finlandilla on alettu systemaattisesti rakentamaan monikulttuurista työyhteisöä vuonna 2012. Jo silloin yhtiössä tunnistettiin tulevaisuuden haasteet työvoiman saatavuudessa. Rautula kannustaa ulkomaalaistaustaisten ihmisten rekrytoimisessa avoimuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Heidät kannattaa nähdä mahdollisuutena.

– Avain onnistumiseen on esihenkilöiden jatkuva kouluttaminen ja ymmärrys kulttuurieroista. Vaaditaan myös aitoa halua ja sitoutumista rakentaa toimiva monimuotoinen työyhteisö, jotta työntekijät sitoutuvat työpaikkaan. Toki tarvitaan myös esihenkilöiden ja HR-puolen yhteispeliä.

Ulkomaalaistaustaisilla työnhakijoilla puolestaan tulee Rautulan mukaan olla rohkeutta. Monien haasteena on liikakin nöyryys. Rautula puhuu suomen kielen opiskelun puolesta: kielen osaaminen tuo luottamusta, vaikka työkielenä olisikin englanti.

Lapp Finland on siitä kiitollisessa asemassa, että heidän ei ole itse tarvinnut markkinoida työvoiman tarpeestaan, vaan maahanmuuttajat ottavat heihin itse yhteyttä verkostojensa kautta saamiensa suositusten pohjalta. Oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on myös hyvin olennaista.

– Pitää kuitenkin muistaa, että pikavoittoja ei ole, vaan kansainvälisten osaajienkin rekrytoimisessa kannattaa olla pitkäjänteinen, Rautula lisää.

Lue myös:

Aileen uskalsi hypätä tuntemattomaan

Unelma lumesta toteutui – intialainen sairaanhoitaja rakentaa tulevaisuuttaan Kuopiossa

Teksti: Minna Akiola

Kuvat: Petra Kuha, Johanna Pantsar, Paco Nucci ja Lapp Finland