Ystävyyttä ja yhteisöjä – näin Pohjois-Savossa tuetaan kansainvälisiä asukkaita

Pohjois-Savossa on useita kansainvälisille osaajille suunnattuja väyliä päästä osaksi seudun elämää. Yksi niistä on Iisalmen kaupungin Bridge builder -toiminta ja toinen Keiteleen kuntakummien yhteisö. Molemmat pohjautuvat vapaaehtoistoimintaan.
 
Iisalmen kaupunki on lanseerannut vuoden 2025 By Iisalmi -seminaarissaan Bridge builder -toiminnan, jolla tuetaan kansainvälisiä osaajia. Bridge builderit ovat paikallisia henkilöitä, jotka haluavat olla ulkomaalaistaustaisten asukkaiden tukena Iisalmessa.
 
Keiteleellä puolestaan on lanseerattu kuntakummi-toiminta vuonna 2022. Kuntakummit ovat vapaaehtoisia henkilöitä, jotka auttavat alueelle muuttaneita kotiutumaan uudelle paikkakunnalla tarjoamalla apua, tietoa ja kaveruutta.

Bridge Builderit maahanmuuttajien tukena

Bridge builderit voivat auttaa ulkomailta Iisalmeen muuttaneita esimerkiksi kaupassa asioimisessa, harrastuksien löytämisessä tai vaikka uimahallissa toimimisessa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja builder voi halutessaan myös kieltäytyä tapaamisesta tai tapaaminen voi olla kertaluonteinen.

– Builderit saavat myös itse päättää mitä kertovat omasta elämästään ja tarinastaan. Toki se voi auttaa maahanmuuttajaa, jos kuulee kokemuksia uuteen ympäristöön kotoutumisesta, Iisalmen kaupungin kansainvälisyyskoordinaattori Anni-Erika Ylönen kertoo.

Bridge builderit ovat maahanmuuttajia, mutta kaikilla on kuitenkin hyvä suomen kielen taitotaso, jolla he pystyvät kommunikoimaan. Ylönen arvioi, että buildereilta voi olla uuden maahanmuuttajan helppo kysyä apua pieniin arkisiin asioihin, kuten esimeriksi kaupassa käyntiin.

Vertaistukea ja tsemppiä

Bridge builder -toimintaa pilotoitiin By Iisalmi -seminaarissa. Builderit olivat Meet & Connect -osiossa seminaarivieraiden tukena. Osion tarkoituksena oli, että maahanmuuttajat voivat mennä suoraan keskustelemaan työnantajien kanssa. Lisäksi yksi Iisalmen kaupungin työntekijä toimi seminaarissa tutor-builderina.
 
– Builderit olivat mukana avaamassa keskusteluja ja huolehtimassa siitä, että kaikki seminaarivieraat kokivat osallisuutta tapahtumaan, Ylönen sanoo.

Bridge builderit ovat herättäneet huomion uutena vapaaehtoistoimintana kaupungissa. Erityisesti oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita Bridge builder -toiminnasta, jotta opiskelijat voisivat hyödyntää sitä omissa opinnoissaan ja toimia itse builderina esimerkiksi tapahtumissa.
 
– Toivon, että maahanmuuttajat saavat buildereilta vertaistukea ja tsemppiä esimerkiksi saapuessaan Iisalmeen keskellä pimeintä ja kylmintä talvea. Suomalaisessa yhteiskunnassa saattaa olla myös paljon pieniä opeteltavia asioita, jotka ihmetyttävät. Niitä kokemuksia voi jakaa builderin kanssa, Ylönen toteaa.

Kuntakummitoiminta kirjattiin Keiteleen strategiaan

Keiteleen kuntakummitoiminta rakennettiin yhdessä kuntalaisten kanssa vuonna 2022. Toiminnan raamit luotiin Maahengen fasilitoimissa työpajoissa, joissa pohdittiin kummitoiminnan lähtökohtia, resursseja ja käytäntöjä. Työpajoihin osallistui 10–20 henkilöä, ja sitoutuneita kummeja saatiin mukaan jo alkumetreillä 13.
 
– Kuntakummitoimintaa alettiin rakentaa Keiteleen näköiseksi puhtaalta pöydältä, ilman pohjamalleja. Myöskään kummiudelle ei ole asetettu mitään raameja: kaikki, joita asia kiinnostaa, olivat ja ovat tervetulleita mukaan, sanoo Maaseudun Sivistysliiton koulutussuunnittelija Niina Vuori.

Kuntakummitoiminta noin 2000 asukkaan Keiteleellä Pohjois-Savossa sai alkunsa, kun se kirjattiin kunnan strategiaan. Toiminnan tarkoitus on vastata kysymykseen, miten pienelle kunnalle saadaan pysyviä asukkaita? Kuntakummit kannustavat uusia asukkaita ja ottavat heidät mukaan yhteisön kehittämiseen.

Ystävyyssuhteitakin syntyy

Yksi Keiteleen kuntakummeista on Elviira Vironen. Hän on ollut kummitoiminnassa mukana sen alusta lähtien. Alkuvaiheessa kummit järjestivät maahanmuuttajille tapahtumia, joissa oli mahdollista tavata kuntakummeja ja joissa tuettiin maahanmuuttajia kulttuurien välisissä eroissa. Heille järjestettiin esimerkiksi tapahtumia, joissa voi tutustua suomalaiseen juhlien viettoon.
 
– Nykyisin kuntakummit toimivat enemmän yksilötasolla esimerkiksi kävely- ja keskustelukavereina. Itsekin olen ystävystynyt useiden kummieni kanssa ja käymme lenkillä yhdessä, Vironen kertoo.
 
Vironen on muuttanut Keiteleelle Venäjältä. Hän on inkeriläinen ja taitaa myös venäjän kielen. Kielitaitonsa ansiosta hän on auttanut paljon ukrainalaisia, latvialaisia ja virolaisia maahanmuuttajia. Hän peräänkuuluttaakin kielitaidon merkitystä. Suomen kielen opettelu parantaisi työllistymismahdollisuuksia, jotta perheiden ei tarvitse muuttaa työn perässä muualle.

Kuntakummit auttavat kotoutumaan

Kuntakummit ovat olleet tärkeässä roolissa maahanmuuttajien yhteisöllisyyden ylläpidossa ja kotoutumisessa. Vironen harmitteleekin, että monet kuntakummit ovat siirtyneet eläkkeelle tai muuten pois toiminnasta.
 
– Aktiivisiakin kuntakummeja kuitenkin vielä löytyy. He opettavat maahanmuuttajille esimerkiksi leipomista, perinneruokien laittamista tai muulla tavoin auttavat kotoutumaan paikkakunnalle, Vironen sanoo.
 
Hän näkee paikallisten toimijoiden ja rekrytointiyritysten yhteistyön tärkeäksi, koska ne toimivat linkkinä työntekijöihin. Vironen myös muistuttaa, että Keiteleen paikallinen teollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi, mikä kasvattaa tarvetta monikielisille osaajille.

Teksti: Minna Akiola

Kuvat: Iisalmen kaupunki, Kuntakummit, Maaseudun sivistysliitto, Petra Kuha
 
Lähteet:
https://msl.fi/maahenki/asiakastarinat/keitele/
https://msl.fi/maahenki/keiteleen-kuntakummitoimintaa-rakennetaan-yhdessa/