Capalo AI:ssa kansainvälisyys on kasvun edellytys

Capalo AI on nopeasti kasvava energiasektorin ja tekoälyn rajapinnassa toimiva yritys, jolla on juuret Kuopiossa. Toimiala määrittää pitkälti myös rekrytointistrategian, jossa osaajapula ja kansainvälistyminen kulkevat käsi kädessä. Head of talent acquisition Anusha Ramakrishnan tarjoaa konkreettisia näkemyksiä siitä, mitä monikulttuurisen työyhteisön rakentaminen vaatii.

Yhä useampi yritys pohtii, miten houkutella kansainvälisiä osaajia – ja ennen kaikkea, miten saada heidät jäämään. Capalo AI:n kaltaisen deep tech -yrityksen edellyttämää osaamista ei löydy rajattomasti yhdestä maasta.

– Tarvitsemme paljon osaamista optimoinnin, energiamarkkinoiden ja tekoälyn alueilla. Kävi nopeasti selväksi, että tarvitsemme osaajia myös Suomen ulkopuolelta, Ramakrishnan sanoo.

Capalo AI on tällä hetkellä noin 55 hengen yritys ja kasvu on juuri nyt nopeaa. Kuopion ja Helsingin lisäksi tiimejä toimii useissa Euroopan maissa, joten kansainvälisyys on joka tapauksessa kiinteä osa yrityksen arkea.

Suomen vetovoima ja sen rajat

Suomi kiinnostaa maailmalla, mutta vetovoiman hyödyntäminen vaatii yrityksiltä aktiivisuutta. Ramakrishnan tiivistää vetovoimatekijät kahteen päätekijään:

– Suomella on erittäin vahva maine: hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino, turvallisuus ja puhdas luonto. Erityisesti perheelliset arvostavat näitä asioita.

Toinen tekijä on huippuosaajat, joita kiinnostavat uramahdollisuudet tietyllä alalla. Heitä vetävät puoleensa yritykset, joilla on selkeä missio ja vaikutus. Capalo AI:n kohdalla tämä merkityksellisyys korostuu.

– Meille hakeutuvat asiantuntijat ovat usein vahvasti arvolähtöisiä ja pohtivat työnsä vaikutusta laajemmin yhteiskuntaan. He etsivät organisaatioita, joissa oma työ linkittyy esimerkiksi vihreään siirtymään. Monelle Capalo AI on jo entuudestaan tuttu, ja niillekin, joille se ei vielä ole, yrityksen toiminta herättää nopeasti kiinnostuksen.

Houkutteleminen onkin usein helpompaa kuin sitouttaminen. Siksi Ramakrishnan muistuttaa, että integraatioon kannattaa panostaa alusta asti. Ratkaisevaa on se, miten uusi työntekijä otetaan vastaan.

– Yritysten kannattaa arvioida rehellisesti, kuinka valmiita ne ovat vastaanottamaan kansainvälisiä osaajia. Usein löytyy kehityskohteita, Ramakrishnan toteaa.

Hän korostaa erityisesti perehdytyksen ja tuen merkitystä.

– Uudella työntekijällä tulisi olla tukihenkilö ensimmäisten kuukausien ajan. Myös kommunikointityylit ja odotukset voivat vaihdella paljon eri kulttuurien välillä. Siksi on tärkeää, että organisaatiossa on ymmärrystä näistä eroista, Ramakrishnan sanoo.

Onnistunut rekrytointi vaatii selkeää viestintää

Yrityksille, jotka vasta aloittavat kansainvälisen rekrytoinnin, Ramakrishnan antaa suoran neuvon: aloittakaa perusteista, olkaa uskottavia ja pitkäjänteisiä.

– Yrityksen pitää tietää, miksi se rekrytoi kansainvälisesti. Roolin täytyy olla aidosti tärkeä yrityksen kasvulle. Lisäksi on tärkeää kertoa, että yritys on täällä pitkällä aikavälillä. Se lisää luottamusta hakijoiden silmissä, hän listaa.

Capalo AI hyödyntää rekrytoinnissa useita kanavia: LinkedIniä, suorahakua sekä aktiivista verkostoitumista tapahtumissa. Näin tavoitetaan sekä aktiiviset että passiiviset työnhakijat.

Samalla yritys panostaa myös tulevaisuuden osaajiin. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa ja opiskelijatapahtumat ovat tärkeä osa rekrytointia. Näin osaajia tavoitetaan jo uran alkuvaiheessa.

Kuopio vai Helsinki – onko sijainnilla väliä?

Pääkaupunkiseutu vetää edelleen puoleensa enemmän kansainvälisiä osaajia, mutta Kuopiolla on omat vahvuutensa.

– On totta, että Helsinkiin on helpompi houkutella ihmisiä. Mutta Kuopiolla on myös paljon tarjottavaa, erityisesti rauhallinen ympäristö ja keskittymistä tukeva työskentelyilmapiiri, Ramakrishnan sanoo.

Hän muistuttaakin, että kaikki eivät etsi suurkaupunkia. Teknisesti suuntautuneet asiantuntijat arvostavat usein rauhaa ja mahdollisuutta keskittyä työhön. Lisäksi suomalainen  työyhteisö on vahvuus sijainnista riippumatta.

– Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja haluavat varmistaa, etteivät loukkaa ketään. Alun hiljaisuus voi tuntua oudolta, mutta se murtuu nopeasti, Ramakrishnan toteaa.

Henkilökohtainen matka Suomeen

Ramakrishnan puhuu aiheesta myös omakohtaisen kokemuksen kautta. Hän muutti Suomeen Intiasta yli 18 vuotta sitten puolisonsa työn perässä. Avoimin mielin mutta ilman tarkkaa käsitystä siitä, mitä edessä olisi.

Ramakrishnan päätti panostaa kieleen ja kulttuuriin heti alussa.

– Käytin vuoden suomen kielen opiskeluun. Se oli paras investointi, jonka olen tehnyt urani kannalta, hän sanoo.

Työllistyminen ei kuitenkaan ollut suoraviivaista.

– Alussa työelämä ei ollut yhtä kansainvälistä kuin nyt. Englannin käyttö ei ollut niin yleistä, ja se toi omat haasteensa. Nykyään tilanne on aivan erilainen. Yritykset ovat paljon avoimempia kansainvälisyydelle.

Pitkän Suomessa asumisen jälkeen Ramakrishnan kokee maan vahvasti omakseen. Hän nostaa esiin arjen merkityksen: hyvät naapurit, lasten koulutus ja toimiva yhteiskunta luovat vahvan perustan elämälle. Vaikka suomalainen talvi tuo omat haasteensa, kokonaisuus on selvä.

– Näen tulevaisuuteni täällä ehdottomasti.