Kv-rekrytointi ei kasva odotetusti – kielivaatimukset ja markkinatilanne hidastavat kehitystä
Pohjois-Savon yrityksiä kartoittaneen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yritysten rekrytointitarve on hieman hiipunut, mutta rekrytointi on edelleen ajankohtaista lähes puolessa alueen yrityksistä. Kansainvälisten osaajien hyödyntäminen ei ole kasvanut odotetusti, ja kehitystä hidastavat erityisesti yleinen markkinatilanne sekä kielitaitovaatimukset. Samalla työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet jatkuvat: osaamisen puutteet, vähäinen työkokemus ja alueen vetovoimatekijät vaikuttavat edelleen rekrytoinnin onnistumiseen.
Tulokset perustuvat 127 pohjoissavolaisen vähintään viisi henkilöä työllistävän yrityksen puhelinhaastatteluihin, jotka toteutettiin maaliskuussa 2026. Kyselytutkimus on jatkoa vuosi sitten toteutetulle vastaavalle kyselylle.
Yrityksistä valtaosa tavoittelee kasvua
Suurin osa pohjoissavolaisista yrityksistä on kasvuhakuisia. Yrityksistä 43 %:lla on selkeä kasvutavoite ja suunnitelma, ja 39 %:lla on kasvutavoitteita ilman selkeää suunnitelmaa. Kasvun keskeisimmiksi mahdollistajiksi yritykset tunnistavat työnantajaimagon, osaajien saatavuuden sekä rahoituksen ja investoinnit.
Kasvua puolestaan rajoittavat erityisesti yleinen taloustilanne, rahoituksen saatavuus sekä alueen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Rekrytointihaasteet liittyvät erityisesti osaamiseen
Yritysten rekrytointitarve säilynyt, mutta osa yrityksistä ei rekrytoi lainkaan. Tutkimuksen mukaan 20 % yrityksistä rekrytoi parhaillaan ja 28 % suunnittelee rekrytointeja lähitulevaisuudessa, mutta 52 % ei tällä hetkellä tarvitse lisää henkilöstöä. Vaikka rekrytointi koskettaa lähes puolta yrityksistä, rekrytointitarve on hieman vähentynyt vuodesta 2025. Samalla niiden yritysten osuus on kasvanut, joilla ei ole lainkaan rekrytointitarpeita.
Rekrytointia tekevät yritykset hakevat työntekijöitä ensisijaisesti operatiivisiin tehtäviin (57 %), mutta myös asiantuntijatehtäviin rekrytoidaan merkittävässä määrin (31 %).
Yli puolet yrityksistä (53 %) kertoo kohdanneensa ainakin joskus vaikeuksia työvoiman saamisessa. Keskeisimpinä haasteina ovat nousseet puutteet hakijoiden osaamisessa ja koulutuksessa, vähäinen työkokemus, yrityksen sijaintikunnan vetovoimaan liittyvät tekijät sekä toimialan tai työolosuhteiden heikko kiinnostavuus.
Avoimissa vastauksissa korostuvat lisäksi osaavan työvoiman saatavuuden heikkous, alueellinen sijainti ja työvoiman liikkuvuus sekä hakijoiden sitoutumiseen ja valmiuksiin liittyvät haasteet.
Kansainvälisten osaajien hyödyntäminen rajallista – kielitaidon kehittämiseen kaivataan apua
Kansainvälisiä osaajia työskentelee noin joka neljännessä yrityksessä (24 %), mutta enemmistöllä (63 %) ei ole tarvetta rekrytoida ulkomaista työvoimaa, vaikka kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessi koetaan keskimäärin melko toimivaksi.
Keskeisimpinä syinä tähän nostettiin:
- suomen kielen taitovaatimukset
- kotimaisen työvoiman riittävyys
- yrityksen toiminnan paikallisuus tai pieni koko
Yritykset arvioivat myös oman valmiutensa vastaanottaa kansainvälisiä osaajia varsin maltilliseksi (keskiarvo 2,82 asteikolla 1–5). Suurin yksittäinen haaste on suomen kielen taito, joka vaikuttaa mm. työohjeiden ymmärtämiseen, asiakaspalveluun ja työyhteisön toimivuuteen.
Kyselyssä kielitaito nousee selkeästi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi verrattuna muihin tukitarpeisiin, joita ovat työluvat ja byrokratia sekä juridistinen asiantuntemus.
Alueen veto- ja pitovoima rakentuu arjen tekijöistä
Yritysten näkemyksen mukaan tärkeimmät alueen veto- ja pitovoimatekijät työntekijöille ovat: turvallisuus, palvelujen saatavuus, asuntojen saatavuus sekä sijainti ja liikenneyhteydet.
Myös luonto, alueen imago ja lapsiystävällisyys tukevat alueen houkuttelevuutta, mutta työpaikkatarjonta yksin ei riitä, jos arjen toimivuuteen liittyvät tekijät eivät ole kunnossa.
Keskeiset muutokset verrattuna vuoteen 2025
Vuoden 2026 tulokset osoittavat useita suunnanmuutoksia verrattuna edellisvuoteen. Rekrytointitarve on hieman vähentynyt, ja niiden yritysten osuus on kasvanut, joilla ei ole tällä hetkellä tarvetta uusille työntekijöille (46 % → 52 %). Samalla rekrytointisuunnitelmia ilmoittaneiden osuus on pienentynyt.
Rekrytointihaasteet ovat edelleen yleisiä, mutta niiden esiintyvyys on vähentynyt: erityisesti usein koettujen haasteiden osuus on selvästi laskenut (17 % → 9 %).
Kansainvälisten osaajien osalta kehitys on päinvastaiseen suuntaan. Yritykset kokevat aiempaa useammin, ettei niillä ole tarvetta rekrytoida ulkomaista työvoimaa (58 % → 63 %), ja myös valmiit suunnitelmat rekrytoida ulkomailta ovat vähentyneet. Samalla kansainvälisen rekrytoinnin prosessi koetaan aiempaa haastavammaksi (keskiarvo 3,63 → 3,14).
Yritysten kasvuhakuisuus on säilynyt vahvana, mutta selkeästi suunniteltu kasvu on hieman vähentynyt.
Kokonaisuutena tulokset viittaavat siihen, että rekrytointimarkkina on hieman rauhoittunut, ja samalla kiinnostus kansainväliseen työvoimaan ei ole kasvanut, vaan pikemminkin lievästi heikentynyt.
Talent First -hankkeen tunnettuus on hieman kasvanut
Tutkimus osoittaa, että alueellinen Talent First -hanke on vielä monelle yritykselle tuntematon, mutta lähes neljäsosa vastanneista oli kiinnostunut yhteistyöstä. Yrityksille tärkeimpiä yhteistyön muotoja ovat: alueen veto- ja pitovoiman kehittäminen, verkostomainen yhteistyö sekä viestinnän ja markkinoinnin vaikuttavuus. Talent First -hankkeen tunnettuus on kasvanut (9 % → 15 %), vaikka valtaosalle haastatelluista yrityksistä hanke ei ole vielä tuttu.
