Kohti kansainvälistymisen mahdollisuuksia

Kirjoittaja: Samuli Miettinen, Itä‑Suomen elinvoimakeskus

Onnistuminen kansainvälisissä rekrytoinneissa on kilpailu, jota emme voi hävitä

Meillä kaikilla on mielessämme elämän ja työuran varrelta keskusteluja, jotka jäävät resonoimaan pitkäksi aikaa. Itselle yksi näistä merkittävistä keskusteluista sattui Euroopan suurimmassa rekrytointi- ja maastamuuttotapahtumassa Emigration Expossa, Utrechtissa vuonna 2023, työskennellessäni EURES-asiantuntijana. Messujen päätteeksi kiersin sunnuntai-iltapäivänä haastattelemassa ympäri maailmaa paikalle saapuneita rekrytointia tekeviä kollegoita, kunnes päivän viimeisenä stoppina pysähdyin pienen pohjoisruotsalaisen kylän ständin kohdalle. Kahden päivän puhumistyön päätteeksi heitin ilmoille varman keskustelunavauskysymyksen: minkä alan tekijöitä te etsitte? Ruotsalainen kollegani vastasi yhtä varmasti ja hetkeäkään arpomatta, että kaikkien – meillä ei ole yhtään alaa, jossa ei olisi paikkaa vielä yhdelle huippuosaajalle. Väsynyt iltapäiväkeskustelun avaus kehittyi lopulta loistavaksi molemminpuoliseksi sparraukseksi siitä, miten asettautumispalvelut tulisi paketoida elintärkeänä osana vetovoimaa ja miten näkyvyyden eteen on tehtävä jatkuvaa alueellista työtä.

Pakosta kohti mahdollisuutta

Muun muassa väestön ikääntymiseen ja laskeneeseen syntyvyyteen liittyvät demografiset haasteet tulevat koskettamaan meitä Pohjois- ja Itä-Suomessa entistä tuntuvammin 2030-luvulla. Toisaalta tulevaisuuden haasteet voivat tuntua kaukaisilta. Pohjois-Savossa oli helmikuun 2026 lopussa 1 127 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin (KEHA‑keskus, Työmarkkinatilanne 2/2026). Ehkäpä huolestuttavampi indikaattori on uusien avoimien työpaikkojen määrän kehitys. Helmikuussa 2026 niitä ilmoitettiin 546 työpaikkaa vähemmän, mikä on –26,4 prosenttia edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna (2/2026).

Kansainvälisten osaajien rekrytointeja ei tule kuitenkaan lähestyä pakon tai negaation kautta, vaan mahdollisuutena, kuten ex-kollegani osasi vakuuttavasti Alankomaiden messuilla tiivistää. Sen sijaan, että kysymme, tarvitsemmeko kansainvälistä osaamista nyt tai tulevaisuudessa, on olennaisempaa hahmottaa, miten globaali osaaminen voi luoda kasvua, kilpailukykyä ja tukea yritystemme kansainvälistymistä. Kasvu luo työpaikkoja.

Tulevaisuuden pakko voi olla lisämotivaattori, mutta uskon, että haluamme kaikki elinvoimaisen, ei vain selviytyvän Pohjois-Savon. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi yrityksen kokonaisviennin kasvua ja lisää todennäköisyyttä viedä tuotteita työntekijän kotimaahan (Etla 2025). Suomen pankin mukaan talouskasvu edellyttää lisäpanostuksia niin koulutukseen, teknologiaan kuin ulkomaisen työvoiman ja osaamisen houkutteluun (Suomen Pankki 2024).

Meidän on tehtävä enemmän

Systemaattinen osaajien houkuttelu ja kansallinen maakuvatyö alkoivat Suomessa verrattain myöhään. Käytännössä tämä tapahtui vuonna 2020 Talent Boost ‑ohjelman sekä sen alle syntyneen Business Finlandin ja KEHA‑keskuksen ylläpitämän Work in Finland ‑toiminnon myötä. Esimerkiksi Tanskassa Work in Denmark ‑toiminto käynnistyi vuonna 2008. Myöhäisemmästä heräämisestä huolimatta Suomessa on tehty paljon erinomaista työtä (jo ennen Work In Finland -toimintoa), niin myös Pohjois-Savossa. Erityisesti hankkeiden ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö on ollut meillä mielestäni esimerkillisen luontevaa. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että monet muut alueet maailmalla ovat tehneet vastaavaa työtä pidempään ja järjestelmällisemmin.

Alueellinen vetovoimatyö ei ole pelkkää markkinointia tai houkuttelua, vaan strategista positiointia ja yhteistä visiota siitä, miten erotumme globaalilla kentällä, miten paketoimme vahvuutemme ja miten varmistamme yritystemme osaamisen.

Kohtaamme ja luomme jatkuvasti perusteluja sille, miksi työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa ei juuri nyt pitäisi edistää. Päällä olevat globaalit kriisit vaikuttavat osaajatarpeisiin, mutta samaan aikaan maailma valmistautuu kiihtyvällä tahdilla tulevaisuuden työmarkkinoihin. Esimerkiksi hyvin suljettuna tunnettu Japani on kääntänyt viime vuosina strategiansa lähes täysin ja yksittäisetkin alueet ja kunnat suunnittelevat nyt aktiivisesti erilaisia soft landing -ratkaisuja ja markkinointitoimia. Samaan aikaan kun kärsimme poikkeuksellisen korkeasta työttömyydestä, EU ja Intian hallitus perustivat helmikuussa 2026 European Legal Gateway Officen. Sen tavoitteena on vahvistaa EU‑maiden kilpailukykyä globaalissa osaajakilpailussa ja tukea myös syrjäisempiä EU‑alueita, jotta osaajavirrat eivät valu yksinomaan metropoleihin.

Meillä on kotinamme huipputuote nimeltään Pohjois‑Savo. Pidetään yhdessä huoli siitä, ettei menestyminen kaadu markkinoinnin tai näkyvyyden puutteeseen.

Kirjoittaja Samuli Miettinen on Itä‑Suomen elinvoimakeskuksen yritysasiantuntija ja Work in Finland ‑yhteyshenkilö. Hän on työskennellyt kansainvälisten rekrytointien ja kehittämistyön parissa vuodesta 2020 lähtien.

Tämä asiantuntija-artikkeli saa kevään aikana vielä toisen osan, jossa kuullaan myös Ruotsin ja Tanskan asiantuntijoiden näkemyksiä.

Kuuntele myös Samuli Miettisen Talent Talks -haastattelu!

Lähteet

KEHA‑keskus (2026): Työmarkkinatilanne 2/2026, Pohjois‑Savo. Elinvoimakeskuksen alueellinen työllisyyskatsaus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA (2025): Hiring the First Non‑Native Worker and Exports, ETLA Working Papers No. 126

Suomen Pankki (2024): Pitkän aikavälin talousanalyysit ja kasvuedellytykset