Ponsse-polku yhdistää oppimisen ja työelämän

Kun oppiminen siirtyy luokkahuoneesta suoraan tehtaalle ja huoltopalveluihin, syntyy uudenlainen tapa kouluttaa osaajia teollisuuden tarpeisiin. Ponsse-polku on esimerkki yrityksen ja oppilaitoksen tiiviistä yhteistyöstä, jossa opiskelijat oppivat ammatin ja kansainvälisyyttä konkreettisella tekemisellä.

Ylä-Savon ammattiopiston opettaja Miika Vaarasuo oli mukana kehittämässä Ponsse-polun mallia jo yli vuosikymmen sitten osana omaa opinnäytetyötään. Ajatus syntyi käytännön tarpeesta yhdistää koulutus ja yrityksen arki entistä tiiviimmin.

– Meillä ei ollut metsäkoneasentajan koulutusta, mutta opiskelijoita oli työssäoppimassa paikallisissa alan yrityksissä. Sieltä lähti ajatus kehittää tätä yrityslähtöisesti Ponssen kanssa, Vaarasuo kertoo.

Keskeistä mallissa on kokonaisuuksien hahmottaminen. Opiskelijat eivät jää kiinni yhteen työvaiheeseen, vaan pääsevät kiertämään tuotannon eri pisteissä ja näkemään koko koneen rakentumisen alusta loppuun.

Oppiminen tapahtuu tekemällä

Ponsse-polussa työssäoppiminen on keskeinen osa opintoja, ei erillinen jakso. Opiskelijat siirtyvät koulun ja työelämän välillä, jolloin teoriatieto ja käytännön tekeminen täydentävät toisiaan. Vaarasuon mukaan tehokkain oppiminen syntyy tekemällä.

– Kuulemalla ja lukemalla oppii jotain, mutta itse tekemällä oppiminen menee perille kaikkein parhaiten.

Tehtaalla oppiminen mahdollistaa myös yksilöllisen ohjauksen. Jokaisella opiskelijalla on oma työpaikkaohjaaja, joka tukee arjessa ja osallistuu arviointiin yhdessä opettajan kanssa. Näin oppiminen on jatkuvaa ja sidottu suoraan käytännön tekemiseen.

– Yksi osa tätä polkua on, että ollaan sekä tehtaalla rakentamassa koneita että huoltopalvelukeskuksessa tekemässä huoltoa. Kokemus auttaa ymmärtämään kokonaisuutta paremmin, Vaarasuo sanoo.

Yhteistyö Ponssen kanssa ulottuu myös oppilaitoksen arkeen. Opiskelijat työskentelevät aidoilla välineillä ja materiaaleilla, joita yritys toimittaa opetuksen tueksi.

Kansainvälisyys kasvattaa osaamista

Ponsse-polku tarjoaa mahdollisuuksia myös kansainväliseen työssäoppimiseen. Opiskelijat voivat lähteä yrityksen verkoston kautta ulkomaille kartuttamaan kokemustaan. Usein noin kuuden viikon mittainen jakso on merkittävä käännekohta nuoren kehityksessä.

– Kyllä se on hyvin kasvattava kokemus, varsinkin nuorille. He kasvavat sillä matkalla hurjasti ammatillisesti ja muutenkin ihmisinä, Vaarasuo kertoo.

Kansainvälisyys kehittää kielitaitoa, itseluottamusta ja valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä. Samalla opiskelijat ymmärtävät, että työ itsessään on universaalia.

– Olen korostanut, että samat työtehtävät siellä tehdään kuin täälläkin – kieli on vain eri. Se usein konkretisoituu opiskelijoille nopeasti, Vaarasuo sanoo.

Yhteistyö Ponssen kanssa totuttaa opiskelijat myös kansainvälisen vientiyrityksen toimintatapoihin ja eri maista tulevien ihmisten kohtaamiseen.

Työelämävalmiudet keskiössä

Työelämän muuttuvat vaatimukset näkyvät myös koulutuksessa. Opiskelijat tutustuvat esimerkiksi tuotantoprosesseihin, digitaalisiin järjestelmiin ja lean-ajatteluun, jotka ovat keskeisiä modernissa teollisuudessa. Vaarasuo kuitenkin korostaa, että kaiken perusta on edelleen ammatilliset perustaidot.

– Lähtökohta on se ammatillinen osaaminen, kädentaidot ja työkalujen käyttö. Sen perustalle pystyy oppimaan kaikkea uutta, hän painottaa.

Ponsse-polun yksi vahvimmista tuloksista onkin korkea työllistyvyys. Opiskelijat siirtyvät usein suoraan työelämään, ja moni työllistyy yhteistyöyritykseen jo opintojen aikana tai heti valmistuttuaan.

Vaarasuo kuitenkin alleviivaa, että Ponsse-polku ei kehitä vain opiskelijoita, vaan myös opettajia ja työpaikkaohjaajia. Oppimista ja alueellista elinvoimaa tuetaan, kun osaamista siirretään eteenpäin. Samalla syntyy uusia oivalluksia.

– Parhaiten oppii, kun opettaa toiselle. Siinä joutuu itsekin miettimään ja kehittämään omaa tekemistään, Vaarasuo toteaa.

Teksti: Luova markkinointitoimisto Ida Fram

Kuvat: Ponsse