PeeÄssässä monimuotoisuus nähdään koko elämää koskevana

Osuuskauppa PeeÄssän henkilöstöpäällikkö Juha Lyytikäinen näkee monimuotoisuuden kokonaisvaltaisena arjen kysymyksenä. Kyse ei ole yksittäisistä rekrytoinneista tai pelkästä työstä, vaan kokonaisuudesta, joka ulottuu työyhteisön kulttuurista asiakaspalveluun ja aina alueen pitovoimaan saakka.

PääÄssän toiminta-alueella monikulttuurinen henkilöstö tuo suoria hyötyjä liiketoimintaan. Kun kaupan ja ravintola-alan työntekijöissä on eri kieli- ja kulttuuritaustoja, myös monimuotoista asiakaskuntaa voidaan palvella paremmin.

– Yli 2000 työntekijän yhteisössämme muita kuin Suomen kansalaisia on 5,5 prosenttia, ja eri kansalaisuuksia on ollut 34. Kosketuspintaa aiheeseen siis on olemassa, Lyytikäinen kuvaa.

PeeÄssässä onkin käynnistetty hanke, jossa kartoitetaan monimuotoisuuden tilannetta entistä konkreettisemmin jokaisessa yksikössä. Näistä arjen kysymyksistä yksi tärkeimmistä on kieli. Sen ympärille liittyy sekä käytännön työtehtäviä että laajempaa yhteiskunnassa pärjäämistä.

Ratkaisuksi haetaan tänä päivänä esimerkiksi digitaalisia oppimisratkaisuja ja sovelluksia, joiden avulla työntekijät voivat kehittää taitojaan itsenäisesti. Tämä on osoittautunut joustavammaksi ja tehokkaammaksi malliksi kuin kielikoulutukset.  

– Ajattelemme helposti, ettei henkilö osaa suomea, mutta todellisuudessa tasot vaihtelevat valtavasti. Siksi koulutuksia on ollut haastavaa räätälöidä riittävän yksilöllisesti. Teknologia auttaa tässä paljon. Työntekijät käyttävät esimerkiksi live-käännöstyökaluja ja muita sovelluksia joskus jopa tehokkaammin kuin mitä yrityksenä pystymme tarjoamaan, Lyytikäinen taustoittaa.

Myös kulttuurierot vaativat ymmärrystä

Lyytikäisen mukaan kielikysymykset ovat usein helpompia käsitellä kuin kulttuurieroihin liittyvät tilanteet.

– On helppoa sanoa, että joku henkilö ei nyt ymmärtänyt kaikkea suomenkielistä. Kulttuurierot ovat hankalampia, koska ne liittyvät siihen, miten ihmiset toimivat yhdessä.

Käytännön esimerkkinä hän mainitsee tilanteet, joissa hyväntahtoinen avun tarjoaminen tulkitaan toisin kuin suomalaisessa työyhteisössä.

– Joissakin kulttuureissa jatkuva avun tarjoaminen voidaan kokea arvosteluna, vaikka meillä se on normaalia kanssakäymistä. Tämän vuoksi työyhteisöltä vaaditaan kykyä tulkita erilaisia toimintatapoja, Lyytikäinen avaa.

Lyytikäinen pitää monimuotoisuutta positiivisena asiana. Se lisää ymmärrystä myös asiakkaiden erilaisuudesta ja auttaa näkemään asioita syvemmin. Samalla se tuo hyvää kehityspainetta organisaatiokulttuuriin.

Yhteisöön kuuluminen ratkaisee sitoutumisen

Lyytikäinen korostaa, että kun henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen töihin, pelkkä työn oppiminen ei riitä. Työntekijän täytyy päästä mukaan työyhteisön arkeen myös sosiaalisesti. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi työparimallina, jossa uusi työntekijä ei jää yksin.

Lisäksi arjen täytyy toimia myös työn ulkopuolella, mikä on ratkaisevaa erityisesti perheellisten kohdalla.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi puolison työllistymismahdollisuuksia, palvelujen saatavuutta ja toimivaa arkea. Suurin haaste onkin alueen pitovoima – miten varmistetaan, että ihmiset juurtuvat ja jäävät alueelle. Pohjois-Savon vahvuutena Lyytikäinen näkee tasapainoisen elinympäristön.

– Täällä on tavallaan suuruutta pienoismittakaavassa – palvelut löytyvät, mutta ympäristö on rauhallisempi, hän sanoo.

Monimuotoisuus on kokonaisvaltainen strateginen valinta

Osuuskaupassa monimuotoisuus nähdään laajasti. Kansainvälisyys on vain yksi osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös esimerkiksi työkyvyn erilaisuus.

– Kansainvälisyys on lopulta aika helppo osa-alue monimuotoisuutta. Meillä on paljon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat työelämään.

PeeÄssä haluaa tarjota mahdollisuuksia myös osatyökykyisille ja rakentaa erilaisiin tilanteisiin sopivia työtehtäviä. Lyytikäinen näkee, että toiminnassa tärkeintä on pitkäjänteisyys – ei vain hankepohjainen toiminta.

– Olemme hyödyntäneet ulkopuolisia asiantuntijoita erityisesti yhteistyömallien rakentamiseen, esimerkiksi kehitysvammaisten työllistämiseen liittyen.  

Tavoitteena onkin, että monimuotoisuudella ei vastata tulevaisuudessa vain työvoimatarpeeseen, vaan ympärillä muuttuvaan maailmaan.

Teksti: Luova markkinointitoimisto Ida Fram